KAIKKI TIET VIEVÄT ROOMAAN

 Vierähtänyt taas hetki, että olen päässyt tänne kirjoittelemaan. :D Matkalta tullessamme kävellessäni seuraavana päivänä kohti töitä, mun päässä pyöri vain yksi ajatus: "Oliko tämä kaikki vain unta, enkö mä just ollut kävelemässä pitkin Rooman kesäisiä katuja?" Tällä kertaa töihin paluu oli äärettömän raskasta, vaikka ollaan menossa koko ajan enemmän kesää ja valoa kohti .. ehkä joidenkin asioiden on vaan muututtava, että pääsee taas nauttimaan asioista? No, mutta nyt itse matkaan. :) Mä olen aikaisemminkin kirjoittanut Roomasta, joten tällä kertaa en sen enempää "kerro" itse kaupungista, vaan ihan vain fiiliksiä.

Ihan ensimmäiseksi meidän lennosta Finnairin businessluokassa - mä ihan käsi sydämmellä kyllä ymmärrän miksi ihmiset maksavat (käsittämättömän kolminkertaisen hinnan) siellä matkustamisesta. Kun pääse erittäin vaivatta lähtöselvityksestä ja turvatarkastuksesta läpi sekä pääsee rauhalliseen (vaikka onkin aamuruuhka) loungeen syömään aamiaista ja nauttimaan ekoista skumpista, niin se nostattaa matkafiilistä ihan erilailla. Koneeseen pääsee "jonon ohi" ja kaikkein tärkein: istumatilaa on huomattavasti enemmän (mun mieheni, joka on sen 185cm pitkä joutuu normaalisti istumaan polvet ihan kiinni edellisessä penkissä, niin tässä tilaa jäi melkein 10cm)! Sitä tuntee myös itsensä ihan ihmiseksi, kun saa syödä oikeilla aterimilla eikä niillä "lasten" muovihirvityksillä (toisaalta, mä kyllä vielä muistan kun siellä karvalakki puolellakin sai syödä lämpimiä aterioita ilmaiseksi aidoilla aterimilla, kaikessa vaan nykyään säästetään). Ai niin ja sitten vielä yksi hauska kokemus oli saada ennen aterioiden jakamista lämpimät, kosteat pikkupyyhkeet joilla sai pyyhittyä kädet - #vipgoals. :D

Mitä vanhemmaksi on tullut sitä enemmän arvostaa laatua ja helppoutta, joten joka kerta kun me nykyään matkustetaan, mä tilaan etukäteen meille kyydin lentokentältä hotellille. Meidän hotellivalinta oli tällä kertaa pieni putiikkimainen Hotel Mozart lähellä Espanjalaisia portaita vilkkaan ostoskadun varrella. Mun ehdoton ykköskriteeri hotellille kesäaikaan matkustaessa on, että sieltä löytyy kattoterassi (ei ole muuten helppoa löytää sellaista hotellisivuistoilta, koska tosi monessa ei ole vaihtoehdoissa sellaista valintaa), koska mikään ei voita sitä fiilistä kun sä istut siellä nauttimassa aperitiiveista ennen illalliselle lähtöä, lämpimän tuulen puhaltaessa ja edessä ihania kattoja silmänkantamattomiin. Hotelli oli viehättävä, ehkä vähän sokkeloinen ja henkilökunta ystävällistä. Me saatiin tosi tilava kaunis huone, mutta suihkukoppi oli aivan käsittämättömän pieni vaikka itse kylppäri oli iso erillisellä ammeella varustettuna. Kaiken kaikkiaan suosittelen paikkaa ja luultavasti tullaan viettää samassa paikassa mun synttäreitä ensi syksynä. ;)

Hotellin kattoterassi ja omia lainapyöriä

Mä matkan jälkeen kun selailin kuvia huomasin, että niitä oli tullut otettua suhteellisen vähän. Musta tämä kertoo siitä, että matka oli onnistunut, koska siellä vietetty aika vei niin mukanaan. Nykymaailmassa kun elämää tallennetaan jatkuvasti sen ruudun kautta, niin ihmiset ehkä vähän unohtavat nauttia itse hetkestä (tämä korostui eniten suurilla nähtävyyksillä, ihmiset kirjaimellisesti kävelivät ympäriinsä tuijottaen ruutua koko ajan).

Colosseum

Sikstuksen kappeli

Katutaidetta ja yksi Trasteveren kujista

Yksi todella hyvistä ja viehättävistä ravintoloista Pietro al Pantheon

Ja sitten vielä matkan kohokohtaan. Meillä kaikilla on varmasti syystä tai toisesta tiettyjä lempimerkkejä, joillekin se on Apple, toisille Nike, kolmansille BMW jne. ja enitenhän se korostuu harrastuksissa ja mielenkiinnon kohteissa. Mulle muotimaailman merkeistä se ihailluin on Valentino. Vaikka Mr. Valentino itse ei enää suunnittelekaan mallistojaan, niin hän on jäätyään vuodesta 2008 eläkkeelle antanut mallistojensa visioinnin erittäin osaaviin ja brändin henkeä kunnioittaviin suunnittelija Pierpaolo Picciolin käsiin. Ja nyt mulla on vihdoinkin yksi heidän tuotteistaan, nimittäin musta Rockstud Cross Body Bag. ♡ Ja mä ymmärrän, että seuraava voi aiheuttaa silmien pyörittelyä joillekin, mutta kävellessäni ulos Valentinon liikkeestä käsissäni heidän ja Burberryn kassit, mä hetken ajan tunsin olevani jossain ihanassa elokuvassa. :)

Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille ja seuraavaksi palataan taas asupostauksiin! :)